perjantai 1. helmikuuta 2013

Tahtonaisen tie

Moi!

Kirjoittaminen onkin sitten vähän, paino sanalla vähän, venähtänyt... Tässä on tapahtunut KAIKENLAISTA! Talo on myyty, on vietetty viimeinen ja tunteikas joulu vanhassa kodissa, kuin myös vaihdettu vuosi siinä samaisessa talossa. Pakattu niin maan perkuleesti ja sitten tietty siivoiltu. Ja kai me sitten muutettiinkin siinä jossakin pienessä välissä. Huh, tarttee kyllä ihmetellä ihan itekin miten tuo kaikki saatiin tehtyä, ottaen huomioon sen että itsellä tämä "etämuutto" otti TODELLA koville, kun valitettavasti aika oli kortilla koko ajan.

No, se on kuitenkin nyt sitten taakse jäänyttä elämää, kaikki hyvin länsirintamalla ja myös täällä itärintamalla! Uuteen kotiin on suurimmalta osalta kotiuduttu ja myös kaikki tavarat ovat jotakuinkin löytäneet uudet paikkansa. Alue on mukavaa seutua, lenkkimaastot todella lähellä, takapihalta pääsee ihanalle metsälenkille, joka meidän tapauksessa on todella mukavaa, nuo meidän karvaturrit kun ovat tottuneet siihen metsässä samoiluun. Talon muut asukkaat ovat ottaneet kivasti meidät vastaan, naapurit ovat tulleet juttelemaan ja toivotelleet tervetulleiksi. Täällä päin suomea kun on näköjään ihan yleisesti normaalia tervehtiä ja puhua myös tuntemattomien kanssa. Tämähän on esim. omassa synnyinkaupungissani melko tavatonta ;)

Olen ollut enemmän kuin onnellinen siitä, että omat rakkaat ovat nyt elämässäni joka päivä läsnä. Toisaalta taas se suurempi ikävyys on ne kaikki lukuisat ihanat ystävät ja se oma perhe joka nyt on kauempana. Äitiä ja iskää on kaikista eniten ihan hirvittävä ikävä...ensi viikonloppuna olenkin jo päättänyt kysymättä kanssamatkustajalta, että meidän volvo suuntaa matkansa kohti Tampesteria! Päivän reissu tehdään ilman koiria, nukkukoot ne täällä kotosalla sen ajan.

Ystävien luokse pitää sitten yrittää päästä toisella kertaa ja toivon mukaan pääsemme kummipojan synttäreillekin käväisemään tämän kuun puolella. Onhan se komeaa kun täyttää jo miehekkäät kaksi vuotta!

Niille muutamille ystävilleni, jotka ainakin aiemmin ovat tätä blogiani seuranneet, lupaan jatkossa päivittää kuulumisiamme useammin. Ja teidän jotka kyllä tiedätte keitä tarkoitan, tämä meidän suuri muutos elämässä oli mahdollista, te olette minulle rakkaita!!!

-R-

2 kommenttia:

  1. Tsemppiä Riikka uuteen vaiheeseen ja mun blogissa on sulle haaste :)

    VastaaPoista
  2. Onnea sinne hirmuisesti uuteen kotiin ja kaikkeen muuhunkin!! Koitetaanhan pitää yhteyttä, koska vaikka kauaa ei samassa työmaassa aikoinaan oltukaan niin niitä parhaimpia tyyppejä siellä olit ja ihana kun on edelleenkin oltu aina silloin tällöin tekemisissä!! Nyt kun et enää autoakaan (ainakin uskoisin;) ) tuo tuohon viereen huoltoon niin täytyy sitten muissa syissä kahvitella! :D Jos vaikka Niinalla silloin tällöin törmätään! :) Ja minä kans koitan taas jatkaa blogini kirjoittamista, hieman kans taas oli venähtänyt aikaa viime kirjoituksesta! :)

    VastaaPoista